Pohjois-Savo: Nurmesjärvi

Nurmesjärvi sijaitsee Kuopion kaupungin ja Rautavaaran kunnan alueella. Aktiivisena kyläyhteisönä toimii Kangaslahden kylä, joka sijaitsee Nurmesjärven/Kangaslahden rannalla. Taustamateriaalin ja -tietojen kartoitusten jälkeen työryhmä kokoontui syyskuussa 2015, jolloin käytiin läpi hankkeen tarjoamia mahdollisuuksia ja valittiin sopivat toimenpiteet Nurmesjärven alueen hoitamiseen.
 
Alueen ensimmäinen maastokartoitus tehtiin sekä maalta että veneestä käsin lokakuun alussa 2015. Kyläilta kaikille asukkaille ja mökkiläisille pidettiin loppuvuodesta 2015. Tilaisuudessa käytiin läpi Nurmesjärven veden tilaa sekä kunnostus- ja hoitovaihtoehtoja. Samalla kuultiin asukkaiden kokemuksia oman kotijärven tilasta ja muutoksista menneiltä vuosilta. Maatalouden osuus Nurmesjärven kuormituksesta on korkea. Alue on ollut aikaisemmin mukana vesienhoitosuunnitelmassa ja alueellisessa toimenpideohjelmassa. Tällä hetkellä veden laatu on hiukan parantunut.
 

Ruoppauksen sijaan niittoa ja hoitokalastusta

 
Syksyllä 2015 ja keväällä 2016 pidetyissä työryhmän kokouksissa ja koko kylän yhteisessä illassa kerättyjen tietojen perusteella sekä Savo-Karjan Vesienhoitoyhdistys ry:n kokoaman Nurmesjärven ekologisen tilan selvitysten pohjalta jatkettiin Nurmesjärveen kohdistuvien hoitotoimenpiteiden edesauttamista ja päätösten tekemistä. Talven ja kevään 2016 aikana tuli taustaselvityksen tulokseksi, että Nurmesjärven Kangaslahdessa ei haluta lähteä tekemään ruoppauksia. Perusteena oli, että ruoppauskohde olisi pinta-alaltaan suuri, useita hehtaareita, ja kokonaiskustannukset tulisivat kalliiksi. 
 
Alueella vesikasvillisuus on osittain vallannut alaa ja ajoittain veneellä liikkuminen on hankalaa. Mm. kasvillisuuden niitot ja hoitokalastukset nousivat hankkeessa keskeisiksi selvityksen aiheiksi. Myös ruovikkojätteen hyötykäytön selvittäminen peltoviljelyssä otettiin hankkeen tavoitteeksi. Kesällä 2016 kartoitettiin vesikasvillisuuden lajistoa ja levinneisyyttä sekä selvitettiin alueellisia urakoitsijoita ja koneita.  Niittourakoitsijoita löytyi, mutta kokemusta omaavia urakoitsijoita kelluslehtisten kasvien juurakoiden poistoista, ei löytynyt lähialueelta kuin kaksi. Selvityksessä ilmeni, että vesikasvien niittoon ja kelluslehtisten kasvien poistoon erikoistuneita yrittäjiä on ylipäätään vähän. Koska hoitotoimenpiteisiin on tarvetta, olisi mahdollisuuksia asiaan liittyvän yrittäjyyden kehittämiseen ja koulutukseen.
 
Hankkeen alusta alkaen on keskusteltu myös Nurmesjärven vedenpinnan vakauttamisesta ja sen haitta- ja hyötyvaikutuksista. Kevään 2016 aikana selvitettiin vedenkorkeuden mittauspaalun asentamisesta. Kevään ja kesän aikana keskusteltiin myös Nurmesjärven hoitokalastuksesta. 
 

Kasvimassat nostettava pois vedestä

 
Syksyllä 2016 tehtiin selvityksiä, jotta päätökset Nurmesjärven, erityisesti Kangaslahden, hoidon jatkotoimista olisivat kestäviä. Vesikasvikartoituksen tuloksena vahvistui, että Kangaslahdessa kasvaa paikoitellen tiheänä kasvustona kelluslehtisiä kasveja mm. lumme, ulpukka ja uistinvita sekä joukossa lisäksi mm. järvikortetta. Myös uposkasveja ja irtokellujia kasvaa runsaasti sekä jonkin verran kanadanvesiruttoa.  Yhden hoitotavan malli ei sovellu Nurmesjärvelle.
 
Kasvimassaa on niin runsaasti, että koneet eivät selviä juurakoiden nostosta. Päädyttiin useamman työtavan yhdistelmään; aluksi kasvillisuuden niittäminen ja massan huolellinen nosto rantaan, sen jälkeen juurakoiden nosto ja siirto rannalle. Urakoitsijan on myös tiedostettava vesiruton olemassaolo muun kasvillisuuden sisällä. Jatkokäsittelynä kasvimassa läjitetään kauemmaksi rannasta ja käytetään muutaman vuoden kompostoinnin jälkeen mm. pelloilla.
 
Tärkeää on saada kasvimassat mahdollisimman tarkasti pois järvestä, muutoin massat muodostavat kasvisaarekkeita, kulkeutuvat muualle, rehevöittävät edelleen järveä ja kasvit innostuvat lisääntymään jne.
 
Hankkeen aikana on saatu koneurakoitsijoilta arvokasta tietoa. On tuotu esille tietoa koneista, kustannustehokkaista työtavoista, työkustannuksista, työn kestosta/ha, hoitoaikatauluista jne. Tämä tieto on jaettu myös kyläläisille. Hankkeen loppuun asti on yhtenä toimenpidevaihtoehtona, tukemaan vesikasvillisuuden vähenemistä, keskusteltu vedenpinnan vakauttamista ja sen mahdollisia vaikutuksia. 
 
Hankkeen käytännön työhön varatut resurssit sovittiin käytettäväksi virkistyskäytön edistämiseen ja kyläkeskuksen maisemallisesti näkyvillä olevan rantapuuston ja -vesakon raivauksiin. Metsänhoitoyhdistyksen metsuri raivasi Nurmesjärven rantavesakkoa ja pienpuustoa. Kyläkeskuksen maisemat avautuivat kylätieltä käsin, ja katse yltää nyt myös järven toiselle puolelle, tiloille ja pelloille. 
 
Kosteikkojen sijoittaminen järveen laskevien purojen yhteyteen vähentäisi järveen tulevaa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta. Tietoisuus tämän hetken Ei-tuotannollisten investointitukien epävarmuudesta on siirtänyt tämän aiheen syrjään muiden asioiden hyväksi. 
 

Hankerahoitusta selvitetty

 
Vaikka Nurmesjärven ympärillä asuvat kyläläiset eivät ole vielä päättäneet jatkotoimista, on hankkeessa selvitetty myös hankerahoitusta. Vaihtoehdot ovat ELY-keskuksen vesienhoitoavustukset ja Leader-rahoitus Kehittämisyhdistys Kalakukko ry:n kautta. 
 
Koko hankkeen ajan on kyläläisille jaettu käytännönläheistä neuvontaa puhelimitse, kylällä tavatessa, erilaisia selvityksiä tehdessä, maanomistajien lupia kysyttäessä, kokouksissa ja kylätilaisuuksissa. Aiheita ovat olleet rantojen ja vesistön hoitoon liittyvät teemat mm. mitä tapahtuu, kun kelluslehtisiä kasveja tai järvikortetta niitetään? Mitä myös tapahtuu, jos niittojätettä ei kerätä. On keskusteltu myös rantalaiduntamisesta.
 
 

Jaa

Palvelut