Leivo römppäviikolla piianpullia!

Leivo römppäviikolla piianpullia!

Kekristä, maatalousväen vuoden tärkeimmästä juhlasta, alkoi palvelusväen ainoa vuosilomaviikko eli römppäviikko.

Kekristä, maatalousväen vuoden tärkeimmästä juhlasta, alkoi palvelusväen ainoa vuosilomaviikko eli römppäviikko. Silloin piioilla ja rengeillä oli mahdollisuus käydä kotipaikkakunnallaan, ja usein heille annettiin mukaan uuden sadon tuoreita tuotteita.

- Koulujen syyslomaviikko on oiva aika viettää römppä- eli riivi, kekri- tai kissaviikkoa! Leipokaa lasten kanssa yhdessä esimerkiksi piianpullia ja herkutelkaa uuden sadon tuotteilla, kehottaa Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaisten ruoka-asiantuntija Sanna Louna.  

Vapaaviikolla palvelusväki vietti paljon juhlia ja tansseja, ja esimerkiksi palvelusväen häät juhlittiin usein vapaaviikon aikana.

Römppäviikolla piiat ja rengit myös päättivät, jatkavatko he entisen talon palveluksessa vai pestautuvatko uuteen taloon töihin. Viikolla järjestettiinkin pestuumarkkinoita, eräänlaisia työnhakutapahtumia.

Kekrin perinteet ovat siirtyneet jouluun

Kekrinä juhlittiin satovuotta, yhden vuodenkierron päätöstä ja seuraavan alkamista. Kekrin juuret ovat vuosituhansia vanhassa eurooppalaisessa maalaiskulttuurissa.

Kekri on ollut liikkuva juhla, jota jokainen talo on viettänyt omien sadonkorjuutöidensä päätteeksi. 1800-luvulla kekrin juhlinta liitettiin pyhäinpäivän viettoon.

- Ruoka ja syöminen olivat tärkeä osa kekriä. Maataloissa syötiin ja juotiin ylenpalttisesti sekä herkuteltiin juuri valmistuneen sadon antimilla, ruoka-asiantuntija Louna kertoo.

Entisaikaan uskottiin, että ruokaa piti olla esillä aamusta iltaan, jotta ruoka ei loppuisi seuraavana vuonna talosta.

Useat kekrin perinteet ovat siirtyneet jouluun ja uuteen vuoteen. Joulukinkku oli ennen kekriporsas, joulupukki kekripukki. Tinaa valamalla puolestaan ennustettiin kekristä alkavaa uutta vuotta.

Tiesitkö tämän kekristä?

  • Kekristä on käytetty useita eri nimityksiä, kuten köyri, köyry, keyri ja keuri.
  • Tärkeitä kekriruokia olivat muun muassa lammas, puurot, makkarat, limput, kalat, talkkuna ja juurekset.
  • Perunoita ja nauriita ei syöty kekrinä, sillä niiden syömisen uskottiin aiheuttavan paiseita ja ajoksia.
  • Entisaikaan vuosi vaihtui kekristä, joten silloin oli hyvä ennustaa tulevaa. Enteitä nähtiin muun muassa haloista, suolasta ja valatusta tinasta.
  • Uskottiin, että kekrinä vainajat ja haltiat ovat liikkeellä. Vainajat pidettiin tyytyväisenä lämmittämällä heille sauna ennen muuta väkeä sekä kattamalla heille pöytä isäntäväen ollessa saunassa.
     

Lisätietoja

Sanna Louna

ruoka-asiantuntija
Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaiset
p. 0400 571 642
sanna.louna@maajakotitalousnaiset.fi

 

 

Lähteinä käytetty

www.finlit.fi
www.kekri.fi
Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaisten ruoka-asiantuntija Marja Niskasen Kekri-materiaali

Jaa

Ota yhteyttä